Japanista ei perinteisesti ole lähdetty soitellen sotaan eli tässä tapauksessa ratamoottoripyöräilyn MM-sarjaan. Jopa parhaat japanilaiskuskit ovat yleensä saaneet tahkota vuosikausia kotimaista sarjaansa ennen kuin oman maan tehtailta ja tiimeiltä on löytynyt tukea kansainvälisille kilpakentille.
Näin on ollut vaikka ns. villillä kortilla Japanin GP-kisaan osallistuessa olisi tullut palkintopallisijoja tai jopa voittoja.
Paras – tai pahin – esimerkki tästä oli edesmennyt Daijirô Katô, joka osallistui kotimaan GP-kisaan peräti neljänä vuonna ennen kuin pääsi ajamaan täyden MM-sarjan.
Katôn GP-kokeilut 250-kuutioisten luokassa vuosina 1996-99 eivät menneet mitenkään täysin penkin alle, vaikkei ihan joka kerta voittoa tullutkaan:
1996: kolmas
1997: voitto
1998: voitto
1999: viides
Vuonna 2000 tuli koko MM-sarjan kolmas tila, seuraavana vuonna maailmanmestaruus. 21 viimeisestä varttilitraisissa ajamistaan kilpailusta Daijirô voitti 14, eli voittoprosentti kaukomailla oli jopa kovempi kuin kotimaassa ajetuissa GP-kisoissa.
Tällä viikolla ajetaan taas GP-kisa Japanin maaperällä, Motegissa. Nykyisin MM-sarjan taso on kuitenkin niin kova, ettei vakiomiehiä enää pestä kovin helpolla. Vai mitä tekee Shôgo Moriwaki, jonka isä ja isoisä ovat molemmat kansainvälisillä areenoilla mainetta niittäneitä mp-legendoja...(tästä myöhemmin lisää).