Moottoripyörien katsastuspakon toteutuminen ei vielä varmaa
Euroopan komissio ehdottaa moottoripyörille katsastuspakkoa niihinkin EU-maihin, jossa sitä ei tällä hetkellä vielä ole. Näihin kuuluvat muun muassa Suomi, Tanska, Ranska, Hollanti ja Belgia. Ehdotus katsastuspakosta on osa komission ehdottamaa kokonaispakettia, jossa käsitellään myös muun muassa tienvarsitarkastuksia ja ajoneuvojen rekisteröintisäädöksiä.
Seuraavaksi parlamenttiin, neuvostoon ja suurelle valiokunnalle
Mikään läpihuutojuttu komission ehdotuksen läpimeno sellaisenaan ei ole, sillä asetus- ja direktiivimuutokset pitää vielä hyväksyä Euroopan parlamentissa ja Euroopan neuvostossa. On edelleen myös mahdollista, että Suomi säilyisi katsastuspakon ulkopuolella. Liikenne- ja viestintäministeriö on parhaillaan valmistelemassa asiasta eduskunnalle niin sanottua U-kirjettä, joka sisältää valtioneuvoston kannan ehdotettuihin muutoksiin. Eduskunnan näkemys puolestaan on Suomen valtion virallinen kanta asiaan.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin osastonjohtaja Björn Ziessler uskoo prosessin seuraavien vaiheiden alkavan vielä tämän vuoden puolella, vaikka lopullista päätöstä saadaan odottaa vielä pitkään.
– Ehdotuksen läpimenosta en osaa tällä hetkellä sanoa, mutta olisin yllättynyt jos komissio saisi ehdotuksensa läpi kaikessa, tai jos se ei saisi tahtoaan läpi missään ehdotuksen kohdista. Kyseessä on todella iso paketti, jossa mp-katsastusvelvoite on vain yksi elementti. Taustalla on myös tarve harmonisoida EU:n asetuksia ja pelisääntöjä, Ziessler kertoo.
Ihmishenkiä säästävä – vai vaikutusta vailla oleva?
Komissio perustelee ehdotuksiaan turvallisuus- ja ympäristöseikoilla. Turvallisuuden parantamista tuskin kukaan vastustaa – erimielisyyttä onkin lähinnä siitä, onko katsastuspakko tehokas tapa vaikuttaa asiaan. EU-komission siteeraamien tutkimusten mukaan katsastuksilla saataisiin teknisistä vioista johtuvia onnettomuuksia olennaisesti vähennettyä.
Suomalaisten mp-kerhojen yhteenliittymä Suomen Motoristit ry eli SMOTO jakaa Euroopan motoristien kattojärjestö FEMA:n kannan, jonka mukaan katsastuspakko ei olennaisesti vaikuttaisi onnettomuusmääriin.
– Victorian osavaltiossa Australiassa tehdyssä uusimmassa tutkimuksessa todetaan, ettei katsastuksella ole minkäännäköistä vaikutusta liikenneturvallisuuteen: onnettomuuksien syinä ei ollut teknisiä juttuja juuri ollenkaan. Me nähdään tässä lähinnä Euroopan katsastusyrittäjien rahastusmahdollisuus: kyseessä on noin 6,8 miljardin euron tulonsiirto harrastajilta katsastusyrittäjille, sanoo SMOTO:ssa ulkoministerin ja FEMA-yhteyshenkilön viittaa kantava Juha Liesilinna.
Autot ja mp:t keskenään erilaisia?
Liesilinnan mukaan autoja ja moottoripyöriä ei voi suoraan verrata toisiinsa.
– Moottoripyörän rakenne on erilainen. Siinä on niin paljon vähemmän palikoita, mitkä vaikuttavat ajo-ominaisuuksiin. Autossa jos yksi iskunvaimennin, renkaat tai jarrut ovat huonossa hapessa, vaikuttaa se eri tavalla. Pyörässä joka kaveri katsoo ne yleensä itse, koska henki on niistä kiinni. En näe, että haluaisimme laistaa vastuusta, vaan näemme katsastuspakon turhana.
Trafin Ziesslerin mukaan jatkokäsittelyssä tullaan huomioimaan erilaiset kannat.
– Asiasta lukuisia vaikuttavuusarvioita: FEMA:lla, komissiolla, poliisilla ja Liikenneturvalla on kaikilla omat näkemyksensä ja erilaisia tilastoja. Kyllä autojakin kuitenkin hylätään katsastuksissa renkaiden takia.
Ziessler painottaa koko unioninlaajuisia toimenpiteitä.
– Ehdotuksen taustalla on nimenomaan se, että yhteisesti sovitaan politiikoista miten tieliikenneonnettomuuksia yritetään saada EU:ssa vähennettyä. Jos nuori ihminen menettää onnettomuudessa työkykynsä ja vammautuu, sehän on yhteiskunnalle todella kallis juttu, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä. Jokainen turha kuolema ja vakava vammautuminen pitäisi yrittää estää.
Katsastuspakon sijaan SMOTO ehdottaa muutoskatsastusmenettelyjen kehittämistä.
– Muutoskatsastuskin on tällä hetkellä rahastusta, minkä takia porukka hyvin yleisesti jättää katsastamatta muutoksia, Liesilinna toteaa.
Ympäristöasiatkin tapetilla
Ympäristökysymyksissä päästömittausten konkreettinen toteutustapa arveluttaa Liesilinnaa.
– Suomessa millään katsastusasemalla ei ole soveltuvia mittareita Euro 3 -normien mukaisiin testauksiin moottoripyörille. Jos ajatellaan Suomen pyöräkantaa, puhutaan oikeasti marginaalisista päästöistä: vanhasta huonokuntoisesta pyörästä tulee silti vähemmän päästöjä kuin hyväkuntoisesta autosta kun verrataan kuljetettua matkustajaa kilometriä kohden.
Trafin Ziessler sen sijaan ei allekirjoita pyörien ylivoimaisuutta ympäristöasioissa.
– Autopuolella nyt käytössä olevaan Euro 5 -tasoon verrattuna 90-luvun tehdasuusien pyörien päästömäärät useiden elementtien osalta ylittyvät noin 50-kertaisesti, puhumattakaan vähänkään pielessä olevilla säädöillä olevista pyöristä. Toki pielessä oleva auto tuottaa enemmän kuin pielessä oleva pyörä, Ziessler arvioi.
Myös päästömääristä tullaan epäilemättä jatkossakin vääntämään kättä, sillä kuten katsastusten vaikutuksesta liikenneonnettomuuksien määrään, on eri ajoneuvotyyppien päästömääristä ja päästötyypeistä saatavilla useita erilaisia tutkimuksia ja niistä tehtyjä tulkintoja.
