DirtQuake – Miten taipuu Harley-Davidson speedway-radalla?


Se kuulostaa jo ideana niin järjenvastaiselta, että sitähän piti ehdottomasti käydä kokeilemassa. DirtQuakessa ajetaan speedway-radalla kilpaa katupyörillä, joihin on tehty vain pieniä muutoksia.


Englannin King´s Lynnissä ajetaan vuosittain DirtQuake, joka on brittien vastine kotimaiselle ”Kaanaan kahinoille”. Areenana on siis speedway-rata, mutta ajokkeina katupyörät, joihin on käytännössä vain vaihdettu karkeammat renkaat alle. Ja karsittu pois turhat varusteet, kuten valot, vilkut ja tietysti etujarru! Ja kerrallaan radalla on pyöriä, ei enempää eikä vähempää kuin kaksitoista.

Mutta miten prätkätoimittaja ajautuu kyseiseen tapahtumaan? ”Syyllinen” on tässä tapauksessa Harley-Davidson, joka toimi tapahtuman yhtenä pääsponsorina. Se oli saanut siten kilpailuun oman merkkiluokan, johon tarvittiin osallistujia ympäri Eurooppaa.

Kuten speedwayssakin, vasemman jalan ajokengän pohjaan asennetaan ”rautakenkä”, joka liukuu paremmin ja kestää myös kulutusta. Eikä rautakengässä ole mitään design-hienostelua, vaan se on suhteellisen suorapohjainen ja kiinnitys ajokengän ympärille tehdään brutaalisti suurimmilla mahdollisilla nippusiteillä.

Harley-Davidson Street 750 painaa ajokunnossa 229 kiloa. Kun siitä karsitaan etulokari, etujarrut, valot ja vilkut pois, niin elopainoa jää jäljelle noin 200 kiloa. Sorapintaisen radan kiertämiseen Harrikalla on vaikea valmistautua etukäteen. Se pitää kokea. Kuusivaihteisesta laatikosta tarvitaan radalla vain kahta eri vaihdetta, kakkosta ja kolmosta. Viivalta lähdetään liikkeelle napauttamalla kakkonen päälle, annetaan kierroksia riittävästi ja vihreän lähtövalon syttyessä lipaistaan kytkin ylös. Mutkat ajetaan kakkosvaihteella ja suoran auetessa vaihdetaan kolmonen sisään. Teoriassa helppoa ja yksinkertaista, käytännössä pyörän rajojen ja renkaan pidon rajan löytäminen on vaikeaa. Erityisesti kun radan pito muuttuu koko ajan, ja rata kastellaan aina uudelleen muutaman kilpailulähdön jälkeen.

Pidon vaihtelun sai tuta mm. Superbike-luokan nelinkertainen maailmanmestari Carl Fogarty, joka poistui radalta tyylikkäästi paikallisella ambulanssilla kaksi kylkiluuta ja lapaluu hajalla ja keuhko puhjenneena. Britin Trumppa lähti takasuoralla lapasesta niin nopeasti, että Superbiken MM-sarjassa ajettujen 59 osakilpailuvoiton ja 109 podiumsijoituksen tuomasta kokemuksesta ei ollut mitään apua.

Kun vapaat harjoitukset, aika-ajot ja pari kilpailulähtöä oli ajettu, alkoi pyörään ja ajamiseen saada jo vähän tuntumaa. Onneksi ajaminen lopetettiin siinä vaiheessa, sillä juuri se punaisen langan päästä kiinni saaminen on usein se kohta, jossa ensin vauhti alkaa kasvaa ja sen jälkeen tulee ongelmia. Eli viisainta on lopettaa juuri silloin kun ajaminen alkaa tuntua hauskalta.

Mitä kaikkea DirtQuakessa muuta tapahtui, siitä lisää seuraavassa MP Maailman painetussa lehdessä.